Mäntsälällä kiinni noin 170 000 euroa räpiköivässä Adultassa
20.01.2010 13:45
MÄNTSÄLÄ Pasi Natunen
Keskiuusmaalainen aikuiskoulutuskeskus Adulta on vaarassa ajautua konkurssiin. Se tietäisi Adultassa mukana olevalle Mäntsälän kunnalle noin 170 000 euron menetystä.
- Mäntsälällä on kymmenen osakkeita, joiden arvo on meillä 163 000 euroa. Lisäksi meillä on muutamia muita osakkeita jotka liittyvät Adultaan yhteensä noin 5 800 euron arvosta. Tarkasti sanottuna summa, jonka kärsisimme tappiota adulta kaatuessa on 168 886 euroa, kertoi Mäntsälän kunnankamreeri Anja Tupamäki.
Adultan vaikeudet ovat muutaman vuoden takaa. Adultassa harrastettiin haamulaskusta opiskelijoista, joiden perusteella yhtiölle maksettiin valtionapuja. Viime syksynä opetushallitus esitti opetusministeriölle, että vuosina 2007-08 maksetuista avustuksista pitäisi periä yli 31 miljoonaa euroa. Adulta on käynyt ministeriön kanssa neuvotteluja viimeksi viime viikolla korvaussumman kohtuullistamisesta.
- Palaverissa oli mukana myös hallitukseen kuuluva Mäntsälän kunnanjohtaja Esko Kairesalo. Minulle jäi se kuva, että tulemme vielä ainakin kerran istumaan ministeriön kanssa alas ennen kuin siellä tehdään lopullinen päätös, kuvailee Adultan nykyinen toimitusjohtaja Reijo Mikkonen. Todetut väärinkäytökset on tehty Adultassa ennen hänen aikaansa.
Mikkosen mukaan tässä vaiheessa on vielä vaikea sanoa mitään, mitä Adultalle tulee käymään.
- Se on varmaa, että jos ministeriö ei kohtuullista opetushallituksen vaatimusta, niin silloin kaadumme varmasti.
Mikkosen mukaan olisi joka tapauksessa tärkeää löytää hyvä ratkaisu, jolla nykyisin toimiva aikuiskoulutus saadaan jatkumaan.
- Meillä on yli 2000 opiskelijaa tälläkin hetkellä. Enkä usko, että aikuiskoulutuksen tarve tulee lähiaikoina oleellisesti putoamaan, ehkäpä jopa kasvamaan.
Yhtenä todennäköisimmistä ratkaisuista pidetään Adultan siirtymistä Keudaan eli Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymään, jos Adulta menee konkurssiin. Adulta ja Keuda ovat käyneet alustavia neuvotteluja aikuiskoulutuksen siirtämisestä Keudaan.
–Se olisi luonnollinen tie. Keudan ja Adultan omistajakunnat ovat kahta vaille samat ja siinä ratkaisussa ammatillinen aikuiskoulutus säilyisi Keski-Uudellamaalla vahvana. Se olisi myös paikallisen elinkeinoelämän etu, sanoi Keudan yhtymähallituksen varapuheenjohtaja Pertti Enovaara hiljattain Keski-Uusimaa -lehden haastattelussa.
Mikäli Adulta kaatuu, olisi Adultan mukaan Keuda olisi niukasti paras vaihtoehto sen aikuiskoulutuksen jatkajaksi. Muitakin pesänjakajia on. Adultaa on himoinnut myös helsinkiläinen Ami-Edu.
Se oli Järvenpään kaupunginjohtajan Erkki Kukkosen suosikki viime syksynä. Kukkosen liputus Ami-Edun puolesta herätti kummastusta Keudaa kannattaneissa muissa kuntajohtajissa.
–Tällä hetkellä omistajayhteisö (kunnat) on aika yksimielinen, mikä kuvio olisi, jos Adulta menisi konkurssiin, Enovaara luonnehti haastattelussa.
–Tässä on vielä joka asiassa tämä ”jos”. hän tähdentää Adultan kannalta ratkaisevaan opetusministeriön takaisinperintäpäätökseen viitaten.
Adultassa on tällä hetkellä noin 180 henkilöä töissä. Yhtiö irtisanoi ja lomautti väkeä viime kesänä runsaasti. Nykyisille työntekijöille uskotaan järjestyvän töitä, jatkoi koulutuksia sitten Adulta, Keuda tai joku muu.
Opetushallitus ei ole sinänsä tuominnut Adultan konsulttien käyttöä oppisopimuskouluttajina, joskin se vieroksui konsulttien suorittamaa oppilashankintaa. Nämä hankkivat Adultalle satamäärin uusia oppisopimusopiskelijoita, joista sitten Adulta nosti valtionavut.
Aikuisopetuksessa tapahtuneita väärinkäytöksiä ei ole vain Keski-Uudellamaalla. Adultassa puhutaan noin 34 miljoonan euron väärinkäytösepäilyistä. Jalasjärvellä summa saattaa nousta lähelle 40 miljoonaa euroa. Lisäksi on muitakin pienempiin väärinkäytöksiin syyllistyneitä aikuiskoulutuskeskuksia
Väärinkäytöksissä on kyse eräänlaisesta haamukoulutuksesta. Muutamat aikuiskoulutuskeskukset haalivat oppisopimusopiskelijoiksi tuhatmäärin ihmisiä, jotka eivät todellisuudessa opiskelleet tai opiskelivat hyvin vähän. Heistä tehtiin oppisopimusopiskelijoita, mutta käytännössä he jatkoivat entiseen tapaan vanhassa työssään. Jokaisesta uudesta ”opiskelijasta” aikuiskoulutuskeskukset rahastivat noin 7000 euroa valtionapua vuodessa.
Opetusministeriö on vahvistanut vasta osan epäilyistä. Adultassa oli opiskelijoina esimerkiksi lääkäreitä, jotka suorittivat liiketalouden perustutkintoa tekemällä lääkärin työtä. Kun opiskelijoita haluttiin aina vain lisää, muodostettiin oppisopimusryhmä Adultan omista opettajista. Opiskelijamäärien kasvaessa loppuivat ohjaajat. Opetushallituksen mukaan Adulta ratkaisi ongelman laittamalla opiskelijat ohjaamaan toisiaan. Oppisopimuksiin liittyvät paperit olivat opetushallituksen mielestä lähes järjestään puutteellisia.
